Lazy ass

Siinäpä muutamien viimepäivien puhelin räpsyt! En ymmärrä mihin tää aika on TAAS hujahtanut. Juttelin tossa justiinsa joku aika sitten, et ihan kun marraskuun ois menny päivässä.Tai jotenkin tosi sumussa. En muista marraskuusta mitään.. en muista mitä tehtiin tai tehtiinkö mitään haha. Ja siitä kun oon viimek käyny postaamassa marraskuun 11. päivä, tuntuu et se ois ollut viime viikolla mut siitä on kuukausi. Ja lähen ens viikolla Suomeen? Jotenkin tosi käsittämätöntä, koska kun mietin viime vuotta ku olin aupairina Barcelonassa, sillon tuntu et se syyskuu-joulukuu hujahti ihan sekunnissa, mut se ei oo mitään verrattuna tähän kuin nopeesti aika on nyt kulunut. Tavallaan hyvä, tavallaan huono. Nyt nää viimeviikot on vähän vaihtelevalla menestyksellä yrittäny hoitaa kouluhommia pois alta. Onneks suurimmilta osin meillä on ollu ryhmätöitä, niin ne on tullu pakoltakin tehtyä, mut sosiologiasta meillä on yksin tehtäviä juttuja. Ja niitä on kuus. Ja oon nyt kolmannessa. Jotenkin en vaan saanu niitä aikasemmin tehtyä ku aina vaan ajatteli et noh onhan tässä aikaa.. Mut oikeesti, oon semmonen ihminen et vitkutan kaikkia velvollisuuksia, mut miusta jopa tuntuu et miun suorituskyky paranee kun teen ne tuli perseen alla :-D Ja onneks meillä on aika vähän koulua muutenkin mut etenkin nyt näinä vikoina päivinä, niin esim tänäänkin on koko päivä aikaa tehdä niitä, samoten huomenna ja viikonloppuna. Miuta vaan ärsyttää niissä se, että kun meidän pitää lukea erilaisia artikkeleja ja tekstejä niihin ja sitten vastailla kysymyksiin niin hommasta tulee siinä vaiheessa mielenkiintosta, kun puolet sanoista on jotain käsitteitä mille ei ees löydy suomeks käännöstä..

Onneks meillä on sentään superit opettajat. Kaikki tietää et ollaan ulkomailta ja vaikka miun mielestä ei meille tosiaan pitäs antaa mitään etuoikeuksia, mut se että saadaan esim. yhdessä kokeessa lisää aikaa ja mahdollisuus vastata enkuks niin herranjumala, KIITOS. Se aine on kyl tosin tilastotiedettä, että en tiiä auttaako se siltikään yhtään, mut silti oon ihan tosi kiitollinen et noi opettajat on suhtautunu miuhun ja Roosaan niin kivalla tavalla. No anyway, mie palaan noihin koulutehtäviin ja tänne palaan varmaan joululoman jälkeen!

Parque Europa

Moi! Meillä ei eilen ollu luentoja kun täällä oli (taas) joku fiesta niin päätettiin Marin kans tehdä jotain aktiivista ja suunnattiin nokat kohti Parque Europaa. Sieltä löytyy siis tunnetuimpia nähtävyyksiä ympäri euroooppaa. On Eiffel torni Pariisista, Tower Bridge Lontoosta, merenneito Kööpenhaminasta, Manneken Pis Brysselistä ja niin eespäin. Ei toi mesta mikään superupee ollut ja ne nähtävyydet ei tietystikään aidossa koossa. Mut meille sattu hiton hyvä sää (rapsakat +25 mittarissa) niin mikäs siellä oli kierrellessä! Saatiin vielä kivoja kuvia ja mietinkin, et meniköhän monellekkin miun Instagram seuraajalle läpi miun Eiffel torni kuva haha. En siis oo käynyt Pariisissa, ollaan pysytty ihan tukevasti täällä Madridin kamaralla :-D

Aika menee taas niin nopiaa, että kohta ahdistun. Huomenna on taas jo keskiviikko ja kohta enään kuukausi niin oon Joulun vietossa Suomessa.. mitä ihmettä? Koulua on kestäny jo useemman kuukauden ja en vaan voi käsittää sitä. Miusta on kiva että aika menee nopeesti koska haluan nähdä mein ensimmäiset kokeet ja päästä jo eroon näistä aineista, mut kummiskin tuntuu et tähän alkuun ois tarvinnu kolminkertasen määrän päiviä opiskeluun..

Kösäsin Marilta tämmösen pikku kyselyn ku tylsistyneenä en tienny mitä sitä tekis!

Kuinka monessa maassa olet matkustanut?

Hmm no silleen että oikeesti viettänyt siellä useemman päivän niin Ruotsi,Viro,Venäjä,Saksa,Ranska,Espanja,Iso-Britannia,Bryssel ja Gibraltar. Mutta yks kesä ajettiin perheen kanssa autolla Suomesta Brysseliin joten semmonen pikkanen vilkasu on saatu myös Tanskasta ja Hollannista. Ja joskus aivan skidinä käytiin perheen kanssa Ameerikoissa mutta tätä en melkeenpä tähän ees laskis koska en kyseisestä reissusta muista kun yhden mustan kissan..(olin kummiskin jo 6 vee mitvit?)

Kuinka monessa maassa olet asunut?

Yhdessä maassa, Espanjassa. Ekana Barcelona ja nyt Madrid.

Mitä ilman en matkusta?

Tarviin kaikkea haha. Mutta varmaan ilman kameraa en lähtisi. Ja kaveria.

Mikä oli ensimmäinen ulkomaanmatkasi? Miksi aloit matkustaa?

Oiskohan eka reissu ollu just perheen kanssa sinne Jenkkeihin.. Miun perhe on onneks aina ollut tosi aktiivinen ja innokas matkustelemaan niin sitä kautta varmaan innostunut!

Miksi matkustat yksin? Mitä positiivisia ja negatiivisia puolia on yksin matkustamisessa?

En oikeestaan oo koskaan matkustanut yksin! Tietty lensin yksin Barcelonaan ja tänne tulin yksin ekaks pariks viikoks, mutta en oo ikinä lähteny esim. viikonloppulomalle yksin, en haluaisi. Miusta se vaikuttaa tylsältä ja hankalalta. Vietin paljon aikaa Barcelonassa  sillon kun aluks menin niin yksin ja miusta oli tosi mälsää kiertää nähtävyyksiä sunmuita kun ei voinu jakaa kokemuksia kenellekkään.

Miten matkustaminen on muuttanut elämääsi?

Jaa,varmaan aika paljon. Tottakai mieli on paljon avoimempi erilaisille kulttuureille ja yks iso ero minkä voin mainita oli Tytti ennen Venäjälle menoa ja Tytti sen jälkeen. Miulla oli ollu aina vähän semmonen negatiivininen suhtautuminen venäläisiin ja ärsytti että niitä oli Lappeenrannassa varmaan enemmin kun suomalaisia. Miks ne ajaat ku persepäät? Miks ne etuilee jonossa? Miks ne tulee sönköttämään venäjää ja jatkaa vaikka sanot että et ymmärrä? Miks miks miks. Sit menin Venäjälle ja ymmärsin kaiken. Okei, oon sitä mieltä että maassa maan tavalla, mutta silti. Ymmärrän nyt venäläisiä niin paljon enemmin ja no truth is that en oo koskaan saanu niin hyvää kohtelua vierailta kun meidän reissulla Pietarissa. Siispä oonki sitä mieltä, että jos yhtään on negatiivinen suhtautuminen venäläisiin niin mars Venäjälle.

Mikä on oudoin ruoka, jota olet matkalla maistanut?

En varmaan kauheesti oo maistanu mitään supererikoisia juttuja, mut joskus Virossa käytiin ravintolassa josta sai kengurun lihaa, se oli kyllä hyvää. Ja no Espanjassa on tullu syötyä jotain kummallisia mereneläviä. Mut muuten niin en oikeen osaa ees ajatella mitään ruokia mitenkään kovin outoina. Tai siis joku apinan aivo vois olla outo mutta mitä ravintolasta saa niin en jotenki näe niitä niinkään outoina.

Onko sinua koskaan pelottanut matkoillasi?

Hmm ei ainakaan tuu mieleen mitään tilannetta missä ois pahemmin pelottanut.Tai koska ei oo sattunut mitään sellasta vakavaa. Joskus muistan oltiin Tallinnassa ja todistettiin tappelua, tosin hotellihuoneen ikkunasta.Se äity niin pahaksi että siin kyl nousi sydän kurkkuun et kuka kohta hakataan hengiltä. Mut toki, kun ei oltu ite siinä läsnä eikä itellä ollu vaaraa. Joskus on hieman syke saattanu myös noussa jos on kävelly yksin esim.Barcelona aikoina illalla, mut koskaan (koputa puuta) ei oo tapahtunu mitään tosi pelottavaa.

Onko olemassa maa johon palaat?

Espanjaa kohtaan on erityisesti mielenkiintoa ja joskus jos ja kun täältä muutan pois niin varmasti palaan! Ja no Saksaan oon palaamassa ihan lähiaikoina ja sitten Jenkkeihin kans ehottomasti haluan, tosiaan ku en niistä reissuista muista mitään..

Onko sinulla pakkausrituaaleja?

Tykkään tehdä listan eka mitä tarvii niin sit ne voi vaan heittää kassiin :-) Ja näin mitään ei myöskään unohdu!

Mikä on kaunein ranta, jonka olet nähnyt?

Hmm jaa-a en oo oikeen mikään rantahengailija mutta jollain tapaa Normandia oli tosi vaikuttava. En tiiä kauneudesta mut jotenkin se historia ja kaikki mitä siellä oli teki siistä paikasta siistin. Ja no rakastan Saimaata, eli mikä tahansa ranta mikä on Saimaan äärellä on ihana. Ja turisteudestaan  huolimatta Barceloneta on upee!

Mainitse viisi asiaa bucketlistaltasi?

1.Koulusta suoriutuminen.
Muita sit ei ookkaan :-D Tottakai haluan matkustella ja nähdä paikkoja, saada uusia kavereita, oppia täydellisen Espanjan, elää mukavaa elämää ja mitä näitä nyt on mut toi koulussa pärjääminen on tällä hetkelle se ainut minkä haluan saavuttaa, loput tulee sitten siinä sivussa jos on tullakseen :-D

Onko olemassa paikkaa, jonne et halua matkustaa?

Ei oikeestaan. On paikkoja joihin haluun matkustaa vähemmin kun toisiin, mut jos ei olis mitään esteitä olisin valmis matkustamaan vaikka Pohjois-Koreaan.

Mitä kaipaat Suomesta, kun matkustat pitkään?

Mummia ja perhettä ylipäätänsä. Koiria. Iskän tekemää ruokaa. Luontoa. Saimaata. Sitä että asiat toimii jouhevasti. Omaa äidinkieltä ja sen kanssa toimimisen helppoutta. Paljon on täällä Espanjassa hyviä juttuja mut jos vaan voisin muutaman asian tuoda tänne Suomesta niin paljon ois vielä paremmin.

Uskotko, että asetut joskus jonnekin? Jos asetut, niin minne?

No nyt ois tarkotus yrittää asettua tänne opiskeluiden ajaksi mutta oon aina silti aatellut et lopullisesti tuun asumaan Suomessa. Tai siis tulevaisuuden kannalta ajateltuna. Tykkään nyt asua täällä koska opiskelijana se on helppoa. Mut ajatus siitä, että jäisin tänne tekemään töitä vaikuttaa hölmöltä, Suomessa kumminkin se olis rahallisesti ja muutenkin kannattavempaa. Ja tykkään Suomesta ja se on hyvä paikka asua, ei vaan just tällä hetkellä. Toki never say never mutta oon aika 100%varma etten tuu täällä asumaan ikuisesti.

Mikä on suosikkikaupunkisi?

Barcelona! Ihan ehdottomasti. Sinne haluisin vielä palata ees vähäks aikaa.

Hyvää himppasen väsynyttä keskiviikko iltaa täältä! Tää koulupäivä meni yllättäen kivasti ja kivuttomasti eilisyön vastoinkäymisistä huolimatta. Eilen siis tosiaan tuli pyörittyä sängyssä tovi jos toinenki ja nukuttua varsinaista koiranunta kun abouttiarallaa melkeen tossa mein ikkunan alla (tässä kämpässä on siis koko seinän mentävät lattiasta kattoon olevat isot ikkunat jotka ei pidä ääntä _yhtään) joku päätti käydä kello 01:30 tekemään pientä tietyötä katuporalla :)))) En tiiä yhtään kuin pitkään sitä jatku mut heti kun oli saanu unta niin seuraavan kerran herättiin joskus kasilta siihen et puol madridia painaa tööttiä tossa viereisellä kadulla. Nää ei yhtään osaa töötin käyttöä!! Muistaakseni meille autokoulussa opetettiin et se on hätätilanteisiin, nää käyttää sitä about mihin vaan. Seiso valoissa yks ylimääränen sekunti ja 200 autoo painaa tööttiä siulle kymmenen minuuttia.. Muutenkin outoa ku oon tutkaillu, kun Suomessa ihan kohteliaisuusyistä pidetään suut kiinni kello kymmenen jälkeen, täällä täysin normaalia ajaa autolla tosta talojen alta keskellä yötä ja huudattaa reggeatonia täysillä. Tai kun parina yönä oon kuunnellu kun joku päättää pyörittää koneellisen pyykkiä kolmelta yöltä. Sit mie mietin kehtaanko mennä 23 jälkeen suihkuun..jeps.

Väsymyksestä huolimatta tää päivä on menny ihan kivasti! Saatiin pienen tukiopetuksen kera tehtyä Roosan kanssa mein koulujuttuja ja ollaan taas askel lähempänä muita :-D Koulussa meillä oli tänään vaan ryhmätyö tunteja mut nekin meni nopeesti ohi. Vikana meillä on aina semmonen tunti mis pitää mennä luokan eteen ryhmässä jakamaan mitä on tehnyt ja vaikka inhoon niitä tunteja ni sain taas tänään olla ylpiä ku avasin suuni siellä ja kerroin mielipiteeni ilman mitään lunttilappuja tai sen kummempia miettimisiä. Ihan parasta ku tälläsistä pikku seikoista tulee nii hyvä fiilis! Huomenna meillä on vapaapäivä jonka aattelin hyödyntää niin että nukun yöni vähän paremmin kun eilen ja yritän saada taas koulujutuissa vähän kiinni. Viikonloppuna meillä on Marin kanssa muutto edessä, reissu Ikeaan ja varmaan aivan liian monta reissua kahden kämpän välillä et saadaan nää mein tavarat tuol metrotunneleissa raahattua.. Maanantai on taas näillä joku pyhä (Viva España!!) niin onneks saa muuttaa sit rauhassa ja laitella tavarat paikalleen ajan kans.

Kuvituksena muutamia photoja jotka napsin ku Essi oli täällä! Toi auringonlasku joka katottiin El Corte Inglesin yläkerrasta oli muuten aika makee! Käytiin myös Essin kans soutelees Retirossa ja oli ihan pirun hauskaa :-D Meille sattu viel huippu sää ja soudeltii ja huopailtii "selälle" ja jäätiin vaan paistattelee päivää sinne varmaan kaheks tunniks hahaha. Ja tottakai suomalaisittain pohdittiin kovasti että kyllä ois noissa paateissa parantamista, ei ollu veneet selkeestikkään suvi-saimaata ja airotkin aika kököt..aiai espanja..

PS.Voitteko käsittää että ens viikolla on MARRASKUU? (myö istuttii tänään solilla auringonpaisteessa syömässä salaatteja,kuuma tuli..) mut mihin aika menee?

BARNA

Holii! Miulta on aika totaalisesti jääny kirjottamatta tästä miun ja Julian BCN matkasta joka oli jo useempi viikko sitten.. tosiaan yks maanantai meillä ei ollu koulua joten haluttiin tehä mini getaway ja mikä oiskaan parempi vaihtoehto kun rakas Barcelona! Ostettiin BLABLA-carin liput, julia hoiti meille couchsurf houstin, otettiin yks yö hostellista ja ei muuta ku matkaan! Madrid-Barcelona väli kestää sellaset 6 tuntia mut yllättävänkin kivuttomasti meni. Vaikka menomatkalla pysähdyttiinkin pariin kertaan niin mein kuskin kaasujalka oli aika herkkä et hyvin otettiin kyllä menetetty aika kiinni..

Saavuttii Barcelonaan yöllä, kömyttiin hostelliin ja suoraa päätä nukkumaan. Seuraavana aamuna lähettiin ettimään mein couchsurf hostia, syötiin hänen kanssaa lounasta ja sit vaan tutkimaan citiä! Käveltiin ihan jumalattomasti ja aamulla kyllä tuntu :-D Mut ei haitannu yhtään, voisin käppäillä siellä ikuisesti haha. Ei tehty mein matkalla mitään sen kummempia, kunhan vaan mentiin ympäriinsä ja parhaani mukaan yritin näyttää Julialle kaupunkia. Harmi kun meillä oli vaan lauantai ja sunnuntai kokonaisia päiviä ja Barcelonassa sunnuntai on aivan hyödytön ku kaikki on kiinni. No jäipähän Julialle katottavaa ens kertaakin! Miulle uutena tuttavuutena oli noi ekan kuvan maisemat! Miun oli aina Barcelonassa ollessa niin pitäny käydä Bunkerseil mut en vaan ikinä saanut sitä aikaseks ja nyt vihdoin käytiin!  Oli kyllä makeennäköstä, meille vaan sattu tosi pilvinen ja foggy sää, hyvä ku merta erotti :-D Mut kaupungin valot oli silti kyllä upeet. Haluun ehdottomasti seuraavalla kerralla mennä tonne uudelleen.

Essi oli täällä Madridissa 10 päivää lomailemassa ja lähti tänään. Nyt istun tässä sängyllä oikeen sellasessa kokonaisvaltasessa väsymyksessä haha :D ootan että Mari tulee tuolta, niin kaivetaan oreot ja käydään kunnon HC- O.C-maratonille. Oli ihan superkivaa Essin kanssa ja kiva kun itekki näki paikkoja mis ei ollu ennen käyty mut arkeen palaaminenkaa ei kyllä kuulosta yhtään kummemmalta.

JA! 54 päivää ni oon Suomessa Joulun vietossa ja pääsen halimaan dogeja!!

Saluudoos täältä taas. Mitään kovin ihmeellistä ei oo ehtiny tapahtua sen jälkeen kun oon viimeeks kirjotellut mut aattelin tulla silti ilmottelemaan ittestäni! Koulu osaa edelleen olla aika hankalaa ja on päiviä millon tekis mieli vaan hautautua maan alle eikä ikinä tulla sieltä näkyviin ja taas toisinaan tuntuu et on ihan superkivaa! Viime viikolla tuli hyvä mieli kun mein piti pitää esitelmä luokan eessä ja se meni hyvin vaikka paperilta kaiken luinkin :D Mut se et luokkakamut tulee taputtaa olalle ja kehuu niin kyllä tuli hyvä mieli. Tänään oli kans kiva kun oltiin Roosan kanssa menossa bussissa kotia ja meidät pyydettiinki muitten mukana olusille. Vaiks väsymys oli kova ja teki miel painua suoraan vaan kotiin ni oli tosi kiva kun pääs tutustumaan paremmin luokkalaisiin ja juttelemaan niille! Naurettiin Roosan kanssa sitä et tän vuoden jälkeen mein luokkalaiset osaa varmaan paremmin suomea kun myö espanjaa haha

Huomenna miulla on vapaapäivä joka miun täytyy kyllä pyhittää läksyjen tekemiselle.. onneks opet on tosi huomaavaisia ja saatiin pikkasen lisäaikaa mein läksyille :-) Perjantaita en millään malttas oottaa kun lähetään Juulian kanssa BARCELONAAN!! En oikeesti tiiä oonko ikinä ollu mistään näin innoissaan. Oon jo valmiiks miettiny läpi kaikki lempparimestat missä haluan käydä, haluun käppäillä rannalla ja käydä 365 kahvilassa syömässä niitten patongin jajaja pääsen näkemään Fabia ja vaan hengaamaan lempparikaupungissa! Haha en malttas pysyä pöksyissäni. Kamera ei valitettavasti pääse mukaan koska onnistuin jättämään sen laturin Suomeen ja miun pitää oottaa et Essi tuo sen mukanaan mut varmasti otan niin paljon kuvia puhelimella kun vaan mahdollista. Tullaan maanantai yönä takasin Madridiin niin palaillaan sitten matkakertomuksilla!

Vida universitario

Täällä ollaan elelty nyt sellaset puoltoista viikkoa ja eka viikko yliopistossa on takana. Huh ja huh sanon. En missään vaiheessa oo aatellu et tää tulis olemaan helppoa mut nyt stressilevelit huitelee jossain ihan korkeuksissa :D Meillä on koulussa silleen että maanantaina ja tiistaina on luennot ja sitten keskiviikkona ja perjantaina practicas, eli tehdään pienimmissä ryhmissä töitä ja tunneilla osallistutaan eikä vaan istuta ja kuunnella. Mie oon semmonen, et alan aika pienestä stressaamaan ja oon jo nyt ihan paniikissa että tuunko pääseen noista practicas jutuista läpi, koska ne on alkanu jo nytte. Luentojen suhteen ei oo paniikkia, kun ne kokeet on vasta ens vuoden alussa, niin aika hyvin aikaa oppia kieltä jne. Mutta no, poco a poco, niin kaikki täällä miulle sanoo.

Se mein koulu on muuten ihan järkky. Jännä, koska tosi monet sanoo et complu on hirmu arvostettu täällä, mutta siis, se on ku vankila. Graffitteja joka puolella, käytävillä poltetaan tupakkaa ja vähän muutakin ja kahviosta saa ostaa olutta :-D Ei ihan niinku Suomessa. Opettajat on thank god,tosi kivoja ja muutama kun tietää et ollaan ulkomaalaisia niin on jo sanonu että heti jos tulee epäselvyyksiä niin pitää vaan rohkeesti mennä kysymään eikä haittaa jos ei ihan kaikkea tajutakkaan. Parin luokkalaisen kanssa ollaan jo juteltu mut tuntuu et suurinosa vähän arastaa meitä, koska ne ei puhu enkkua ja tietää ettei myökään mitään experttejä olla espanjassa (huomhuom mein piti esittäytyä luokalle voi jesta se oli kamalaa)

Kämppääkään ei oo löytyny ja se eritoten stressaa niin julmetusti. Asustelen siis tässä yksiössä edelleen, mut koko ajan on vähän pelkoa, et mitä jos tän kämpän vuokralainen tuleekin aikasemmin kotiin kun mitä on sanonut.. Yks tyttö auttaa meitä asunnon ettimisessä ja olin niin innoissani ku lauantaina piti olla 3 näyttöä kivoilta alueilta mut en tiiä mitä tapahtu, niistä ei ikinä kuulunu mitään :/

Tän kaiken stressin keskellä pitää siis vaan yrittää keskittyä kaikkiin kivoihin juttuihin ja nauttia esim siintä kuinka lämmintä täällä on! (täl viikolla reippaasti kolkyta astetta ainanki!!)Oon myös tavannu huipputyyppejä, enkä vois olla onnellisempi et Roosa on miun kanssa tuol koulussa. Yks päivä Lidlissä törmättiin suomalaiseen erasmusvaihtariin jonka kanssa käytiin istumassa iltaa ja eilen  baarissa törmättiin yhteen espanjalaiseen ja hänen suomalais-espanjalaiseen kaveriin! Voitteks uskoa. Se on asunu koko ikänsä Madridissa mut muistaakseni äiti on suomalainen. En malta oottaa et päästään juttelemaan kunnolla! Voi kunpa kaikki muukin ois yhtä kivaa ja helppoa kun uusiin tyyppeihin tutustuminen..

Yksin asuminen on ollu tosi virkistävää! On ollu  paljon rauhallista aikaa ja saa kulkee vaikka ilman vaatteita jos siltä tuntuu, tai maata lattialla poikittain eikä kukaan sano mitään. Ja on ollu kiva ku on ite saanu päättää mitä ruokaa haluaa millonki syödä ja en tiiä, oon kyllä muutenkin tykänny. Esim. ei pidä laittaa ovee kiinni ku menee suihkuu tai vessaa..so much win! Oon kyl silti ihan innoissani et mari on tulossa, koska vaikka kuinka kivaa tää yksinasuminen on ollu, niin huomaan et roikun koko ajan whatsapissa kun kämpillä ei oo ketään kelle kertoa päivän tapahtumia ja jakaa ajatuksia. Juttukaveria siis kaipaan, oon kyllästyny puhumaan seinille :D Lenkkikamua myös kaipaan.. tekis niin kovasti miel kaivaa lenkkarit ja juoksuhousut tuolta ja lähtee urheilemaan mut en jaksa menny eksymään tonne kaupunkii itte.. kävin yks päivä retirossa ja siis eksyin niin totaalisesti..kävelin vissii sen koko mestan ympäri :D että mari,  olet very much welcome!

Si tus sueños no te dan miedo, no son lo suficientemente grandes

Arvatkaas missä oon? Istun yksin pikku yksiössä Madridissa. Muutin siis tänne! Miulla alkaa koulu maanantaina ja no niih. :D Tulin tänne tänään aivan heeeelvetillisen pitkän matkustuksen jälkeen ja oon ihan poikki. Oon väliaikaispunkkaamassa yhen suomalaisen tytön kämpässä, kun omaa kämppää ei vielä oo. Mari on siis muuttamassa tänne myös niin ettiskellään kuumeisesti meille asuntoa. Oon niin huojentunut ja kiitollinen et sain tälläsen väliaikasen mestan, ja saan muutaman päivän olla täällä ilmatteeks. Toivottavasti se kämppä löytys mahd. pian, ei oo mitään halpaa hupia asustella rempatussa uudessa yksiössä..

En oo oikeen vieläkään sisäistäny et oon täällä. Kaikki tapahtu ihan hullun äkkiä, kun vasta noin 1,5viikkoo sitten sain tietää että pääsin sisään. Oon aika varma et nää ekat viikot tulee olemaa ihan hullun stressaavia, etenkin jos sitä kämppää ei ala kuulumaan. Vielä ku olin Suomessa oli vaikka mitä hyviä kämppiä vapailla markkinoilla ja sit pikkuhiljaa miun sähköposti täytty ilmotuksista et ne on menny. No mutta, niinkun sanottu, luojan kiitos miulla on tää mesta missä olla. Saaa olla rauhassa, tehdä ite ruokaa, on netti ja kaikki toimii. Ois ihan kauheeta olla jossain hostellissa.. Huomenna aion kyllä käyttää vaikka koko päivän siihen, et tongin vaikka pakolla meille jonkun kämpän mitä vois käyä tsekkaamassa!

Täällä asunnossa on muuten ihan järkyttävän huono äänieristys.. Oon nyt kuunnelly about koko Bruno Marsin tuotannon..

Huomenna tapaan yhtä suomalaista tyttöä ja lauantaina toista, josta oikeestaa tulee miun koulukaveri ja miuta jännittää! Muistan ku Barcelonassa oli ihan parasta ku sopi tapaamisia uusien ihmisten kanssa, mut palauduin suomalaisuuteen visssiin aika hyvin tos kesän aikana ja tuntuu oudolta et nyt "pitää" taas tuntemattomien kanssa mennä istumaan kahvilaan ja jauhamaan niitä näitä:-D

Miul ei nyt oikeen ajatukset kulje ku oon niin väsynyt..painun nyt suihkuun ja pistän netflixin pyörii, paras unilääke.

Hei muuten tuli jo asia numero yksi mitä tuli ikävä Suomesta. Sitä kun kaupasta ostat paketin hunajamarinoitua kanaa ja se on hyvää, eikä tarvi pelätä salmonellaa. Ostin tänään kaupasta kanaa joka oli ihan järkyttävää, jouduin yhesta suikaleesta leikkaamaan varmaan puolet irti kun ne oli täynnä jotai epämäärästä..

No llores porque terminó, sonríe porque sucedió

Oon bäk in Suomi. Ollu jo kolmisen viikkoa. Ja edelleen lähtisin tältä istumalta takasin Barcelonaan jos se olis mahollista. Miulla on ikävä Maria (ja muita Barcelona kavereita siellä sekä suomessa), ikävä Niliä, miun huonetta, ilmastoa, espanjan ja katalaanin(!!) kieltä, lähi bonpreuta, 365- kahvilaa, d'enric granados katua, uusia baareja, pikkukujia, sitä vapautta ja aivan kaikkea. Miulla kesti tosi pitkään totutella tähän Suomi elämään ja monen monta kertaa havahduin siihen , että aattelin olevani täällä vaan lomalla ja että kohta suuntaan takasin Espajaan. Koin miun huoneen siellä enemmän omakseni ku tän täällä. Koin ja koen edelleen Barcelonan enemmän kodiksi ku Lappeenrannan. Miulla kesti siks tulla niin pitkään ilmottelemaan ittestäni, koska en oo näinä viikkoina sietäny ees avata Picasan Barcelona kansiota, ku oikeen sydämestä riipasee.

Ensimmäiset 3 viikkoa oli kaikenlisäks sään puolesta aivan järkyttävät. Kauhee stressi pääsykokeista ei auttanu asiaa yhtää. Nyt onneks ilmat alkaa paranemaa, pääsykokeet on yhtä vaille taputeltu ja työt on alotettu. Vaikka tiiän et kesä tulee olemaan töitten osalta suht kiireinen oon tosi helpottunu et oon saanu tähän elämään täällä jotain rutiinia ja miulla on taas tuloja eikä tarvi jokaista senttiä laskea!

Oon tosi kiitollinen siitä et sain viettää elämästäni 8 kuukautta just siinä perheessä missä olin. Oon saanu niin monta uutta ja mahtavaa ystävää ettei tosikaan <3 vaikeinta tässä on se, että osa on jo täällä Suomessa mut silti niitä ei pääse näkemään ku asutaan niin kaukana toisistamme. Emmi vieraili yks päivä tässä Lappeenrannassa ja oli niin hassua sanoa moikat, ku siinä ehti tulla jo semmonen fiilis, että noni nyt taas tää tyyppi on läsnä miun elämässä ihan konkreettisesti vaikka en taaskaan tiiän millon tullaan seuraavan kerran näkemään. No mut tärkeintä on et tietää et ne tyypit on osa siun elämää vaikka ette usein näkiskään :)

Mie en oikeesti voi muuta kun suositella jokaiselle ulkomaille lähtöä jos on yhtään mielenkiintoa! Tavallaan jopa mietin et se on jotain mitä jokaisen kannattaa ja melkeen täytyy tehdä. Siinä kasvaa kumminkin niin paljon! Vaikka miekin menin käytännössä valmiiseen pöytään ulkomaille muuttaessa, miulla oli siellä perhe joka huolehti,enkä menny täysin tyhjän päälle niin silti. Lähdin yksin ilman että tunsin entuudestaan ketään ja onnistuin rakentaa sinne varsin mukavan elämän. Näin vähä aikaa jonkun hyvän vaihtari sitaatin jota voi soveltaa tähäki : rakennat elämää kotikaupunkiisi, jätät sen kun lähdet ulkomaille vähäks aikaa, rakennat ulkomailla elämää ja jätät sen ikuisesti kun lähdet. Kumpikohan vaikeempaa?

Luultavasti tälläkään kertaa ei miulle koulupaikkaa tuu mut oon silti aika chillisti sen asian suhteen. En koe et miulla on vieläkään mikää hirvee kiire koulunpenkille. En tiedä yhtään mitä teen jos en pääse nyt kouluun, mut voin miettiä sitä ihan rauhassa. Miulle ulkomailla oleminen, uusien kokemusten ja ystävien saaminen on 100 kertaa tärkeempää kun se , että valmistun 5 vuodessa yliopistosta, saan työpaikan ja teen töitä hautaan saakka. Se sopii jollekkin mutta ei miulle. Miun mielestä nyt on se aika tehdä mitä haluaa, mennä ja tulla.

Jos jollain on jotain kysyttävää Espanjasta, Barcelonasta miun aupair vuodesta tai mistä vaan niin laittakaa tohon kommenttikenttään kysymyksiä ja voin vastata sit niihin vielä yhdessä postauksessa. Muuten miusta tuntuu et jätän tän blogin tähän, en jotenkin koe et miulla on tästä LPR elämästä hirveesti mitään kerrottavaa... :-D!

Tossa de Mar

Heissulei! Täällä vietellään sunnuntaita jokseenkin väsyneissä oloissa.. Mentiin eilen aupair tyttöjen kanssa ulos ja heräiltiin Marin kanssa tänään siinä 12 paikkeilla ja sen jälkeen oonkin aikalailla KOKO päivän pakannu ja pakannu ja pakannu. Ja käytiin myö pienellä happihyppelyllä. Täällä on ollu tänään ihan helvatun kuuma ja mittari näytti 32 astetta päivällä. Voin sanoo et tää miun huone tuntu ku saunalta etenkin ku sain tapella noitten tavaroiden kanssa. Nyt oon onneks pakannu milteen kaikki ja huomenna ei tarvii sormea tän urakan eteen liikauttaa, tiistai-iltana vasta kun pakkaa loput jutut niin hyvä on. Ja joo..lisäkiloille taitaapi mennä. Tai katotaan miten armollinen vueling miulle on :-D Mut kyl tänään tuli jo yhessä vaiheessa semmonen aikamoinen epätoivo ja istuin vaan tässä sängyllä varmaan 10 minuuttia ja tuijotin tätä tavaran määrää haha. Sitte jääkin nähtäväksi miten ihmeessä meinaan nää tavarat raahata lentokentälle, voi apua.

Anyways, perjantaina lähettiin perheen kanssa Llorettiin ja olin siellä sitten lauantaihin saakka. Ihan perus meininkiä, niillä oli paljon kavereita siellä ja oli hassua ku ne tyypit oli niitä samoja kenet oon viimeeks tavannu sillo 8 kuukautta sitten ja olin iha onnessani ku tosi moni sano et ero on kyl ihan huima kielen suhtee, mitä se oli kun viimeeks tavattiin! Ja oikeesti se, että ku kuunteli niitten keskustelua niin tajusin jopa, vaikka sinne tänne saatto lipsahtaa aina pari sanaa katalaania. Haha so proud. Lauantaina nää vei miut pienelle reissulle viereiseen kylään, Tossa de Mariin ja se oli ihan sika ihana paikka, kattokaa!

Tykästyin tosi paljon tohon paikkaa! Se muistutti välillä tosi paljon Tallinnan vanhaa kaupunkia, Kivikatuja, kivirakennuksia, pikku kujia ja paljon paljon baareja ja ravintoloita. Ei tuolla paikassa oo kuiteskaan niin pajon nähtävää, että siellä montaa päivää viihtyis, mut tämmöseks pikaseks päiväreissuks oikeen passeli!

Huomenna mennään ottamaan Marille läväri ja naatitaan auringosta! Sitä miun pitää ilmeisesti tehä niin paljon ku mahdollista, Marin tiedän mukaan jossain oli satanu räntää. RÄNTÄÄ. TOUKOKUUSSA. Ja täällä on koko ens viikko jotain 27 astetta. Mie en ala. Oon nyt vakavasti harkinnu sitä passin hävittämistä ihan vahingossa..

Myö oltii miun kaverin, Antskun kanssa sovittu et ennenku lähen Suomeen tehään joku päiväreissu johokin. Mie oisin halunnu Palafrugeliin tai johonki rannikkokaupunkii, mutta 40 e bussilla eestaas ei ihan napannu. Gironaan pääsee tästä Barcelonasta junalla about 8 eurolla niin päädyttiin sitten siihe. Mie oon ollu aikasemminki Gironassa pari kertaa ja aattelin et näinköhän tällä mestalla on enää mitään annettavaa mut olihan sillä! Suunnattiin tonne sunnuntaina kun kaupunki oli suhteellisen rauhallinen ja oli kyllä kiva reissu :-)

Girona on vaan jotenkin niin söpö paikka! Rakastan noita taloja ja söpöjä pikkukatuja mitä siellä on! Kaikenlisäks se ei oo todellakaan mikään kyläpahanen vaan sieltä löytyy vaikka mimmosta kauppaa ja iso kauppakeskus pienen matkan päästä. Mietinki monta kertaa tuolla ollessa et miks miulla oli perhettä ettiessä Gironalle niin jyrkkä ei, kyllä tuolla viihtyis! En nyt sano et Girona Barcelonaa voittaa mut ihana paikka :-) Oli tosi kiva päästä kaupungin hälinästä pois ja aij että kun sai kävellä kaduilla ilman että joutu väistelemään turistilaumoja koko ajan <3

Siintä katedraalin kohdilta lähti tommonen reitti mikä kulki ns.puiston läpi ja myöhemmin Gironan kattojen yllä, miusta se näytti ihan kiinanmuurille :-D Mie en ees tämmösestä ollu tienny, ennenku yks ruotsalainen aupair vinkkas tästä. Ja onneks vinkkas, olin niin ilonen koska toi oli tosiaan miulle ihan uus juttu vaikka tuolla on tultu seikkailtua suhteellisen monta päivää!

Girona oli siitäkin kiva paikka että hintataso tippu ihan mukavasti etenkin ruuan suhteen mitä nyt kattelin :-) 2 palloa gelatoakin saatiin 2,5 eurolla ku Barcelonasta moisesta saisit pulittaa melkeen puolet enemmän. Miulla oli hirmu kiva reissu, vaikka junamatka tuppas olemaan vähän aikaa, jouduttiin Antskun kanssa hyvästelemään ja tänää oli vuorossa Jenny :-( Inhottaa ku on tutustunu niin moniin huipputyyppeihin joista on niin pienessä ajassa tullu supertärkeitä ja nyt joutuu sanomaan moikat. Mari en tiiä miten tuun handlaamaan mein jäähyväiset......... Onneks kaikki tärkeimmät tyypit on Suomesta niin tietää et tullaan joskus viel silti näkee :-)

Miulla oli siis kaikenkaikkiaan mukava viikonloppu! Käytiin ulkona, treffattiin aupaireja ja tehtiin tää reissu! Nyt ei sit ookkaan enää niin kiva ku sain hommattua itelleni angiinan.. Eilinen päivä meni ihan kuolemaa tehdessä 39 asteen kuumessa ja tää loppupäivä aivan törkeessä kurkkukivussa. Toivottavasti huomenna ois parempi. Varmaan sanomattakin selvää etten ollu ajatellu viettäväni vikaa viikkoa ihan tällä tavalla. Täytyy myöntää et kyllä itku pääs sunnuntai-maanantai välisenä yönä kun heräsin ja tsekkasin kuumeen. Harmitti ja ärsytti niin suunnattomasti! Jos nyt nuo miun hostit ei aattele et oon hullu ni ei sit millään..