Moi, täällä taas! Paljon on taas ehtiny tapahtua sen jälkeen ku oon viimeeks kirjotellu (krhhm 2 kuukautta sitten..oon niin huono tässä). Ei mut niinkun on sata kertaa jankuttanu aika menee niiin nopeesti. Oon ehtiny tässä matkustella, Marin kanssa oltiin sillon Pääsiäislomalla Berliinissä ja Amsterdamissa ja tossa noin kuukausi sitten mentiin tyttöporukalla Barcelonaan. Miun iskä oli siellä työmatkalla niin pitihän sitä käydä ruisleivät hakee kotiin. Mut oli ihanaa! Oli ihana näyttää miun lemppari kaupunkia 4evö tytöille, näin miun Barcelonalaista kamua mikä oli superkivaa, koska se meinaa muuttaa kesällä lätäkön toiselle puolelle, niin en tiiä millon seuraavaks nähään. Käytiin ulkona (mikä oli kyl lievä pettymys, Madrid vie kyl yöelämässä 6-0) ja aika paljon hengasin iskän kanssa!
Oon saanu nyt ihan olan takaa nauttia kotipuolen vieraista täällä, kun sit Emmi tuli tänne viikoks ja äiti ja pikkusisko teki viel yllätyskäynnin tossa viikko sitten! Valitettavasti ne äkkihelteet (+26 toukokuun alussa what) katos johonki sillo ku äiti ja Sara oli täällä ja tuli joku sadekausi mikä jatkuu vaan, mut eiköhän ne ollu ihan tyytyväisiä vaikka yks päivä hengattiinki kauppakeskuksen sisällä.
Oonakin on jo lähteny kotiin, tossa huhtikuun loppupuolella :(. Outoo jotenkin, tuli niin ne omat aupair ajat mieleen, kun just keväällä joutu kauheesti hyväksymään kavereita. Ja vaikka en ite ookkaan täällä aupparina ni tuli kunnon flashback ku Oona lähti. Mie sillon Barcelonassakin ni tuntu et oikee keskitty pelkästää niitten suomalaisten tutustumisee, koska sitte ku ne lähtee ni tietää ettei ne hyvästit oo ikinä lopulliset. Miulla oli Barcelonassa yks kamu joka on Uudesta- Seelannista ja oli se jotenkin masentavaa ku sanottii heipat ku kummatki sano, et voi hyvinki olla mahollista ettei koskaan enää tulla näkemään. Karua puuhaa.
Mitäs muute..meillä loppu eilen yliopistotunnit. Ja nyt alko lukuloma! Joka tosin kestää vaa sen 10 päivää ja sitten alkaa kokeet mutta anyway. Ja pääsin muuten vähän aikaa sitten elämäni ekan espanjan kielisen kokeen läpi, pääsin psykan välikokeen! Vaikka se olikin vaan välikoe, ja pelkkää oikein/väärin niin hitsi siit tuli hyvä olo ja sain siitä niin paljon tsemppiä. Niiku sanoin edellisessä postauksessa, ni se motivaatio vaatii onnistumisia. Jos ei koskaan onnistu ni sitä motivaatioo on tosi vaikee kaivaa mistään. Vaikka nää kokeet edelleen on aika vaakalaudalla ja miuta pelottaa tosi paljon miten tuun niistä selviytymään, niin ainakin jaksan lukea paljon paremmin. t.tänään aivan liikaa psykan lukemista.
Huomenna pidetään Roosan kanssa Euroviisu iltamat ja saan tänne koirakamun kylään, en malta oottaa!! Onneks kohta jo pääsee Suomeen halimaan omia koiria. Sunnuntaina on joku ihme venezualalainen fiesta meininki jossain mihin meen Roosan kamuks ihan vaan sen kunniak et maanantaina ei tarvii nousta ajoissa, tai mennä koko päivänä minnekkään! Ihanaa, et ei oo enään tunteja mut kieltämättä tulee jopa vähän ikävä, mie oon nimittäin ainakin tykänny mennä kouluun. (okei en ehkä ihan aina) No, eiköhän täs oo nyt ihan tarpeeks noitten kokeiden kanssa. Mie jatkan nyt kummiski viel vähän psykan lukua ja meen sit koisii, palaillaan taas! (joskus...:D)
