Alotellaa vaikka koulupäivityksellä. In a nutshell, jatkan koulunkäyntiä. Läpi kaiken kaikkiaan meni 6/10 ja vaikka alussa otti pannuun, niin oon kyllä ihan ylpee tuosta suorituksesta. Muutama koe jäi hampaankoloon ärsyttämään, osa omasta syystä ja osa opettajan tai liian vähän ajan takia. Mut ne on mitä on, ehkä se kurssin uusinta sit kummiskin ois ees vähän helpompi. En oikeen osaa sanoa et jännittääkö miuta nyt kouluunmeno jopa enemmän ku viime syksynä. Tosiaan niinku ehkä oon sanonu, mentiin sattumalta samalle luokalle Roosan kanssa, ilman että entuudestaan tunnettiin ja tottakai käytiin sit hengailemaan päivittäin ja bondattiin ekoina päivinä jo tosi hyvin. Sit tietty se toinen oli sellanen tuki ja turva ja oikeestaa eristäydyttiin ehkä vähän liikaa siinä alussa muista, kun ois pitäny tehä se työ ja tutustua niihin muihin. Niimpä kouluvuoden lopulla suurin osa mein luokkalaisista oli vaan sellasia koulukamuja joita moikkaat jos näät ja ehkä vaihat kuulumisia mut ei mitään syvempää, vaan kahden kans klikkas niin että käytiin vapaa-ajalla opiskelemassa ja ollaan oltu yhteyksissä nyt kesälläkin.
Ja nyt sit vaihdoin ilttisryhmästä aamuun.. ja siellä on vaan kaks mein entistä luokkalaista, tää toinen miun kamu ja just semmonen moikkaustuttu. Ja miuta jännittää niin paljon, koska taas se jengi on sellasta ketä en tunne! Vaikka tavallaan aattelis et ehkä ois helpompi tutustua nyt ihan uusiin tyyppeihin ja nyt kun miulla ei oo ketään suomikamua keneen takertua, mut sit taas ku oli tehny jo sen työn suurimmalle osasta porukkaa, ja tutustunu ees vähäsen. Ootan niin sekalaisin tuntein syyskuun kuudetta päivää.. Jotenki kaikki tulee olemaan niin erilaista nyt kun tuo sinne jääminen on varmempaa, pitää oikeesti kasvaa aikuiseks ja hommata kunnon liittymä, pankkitili ja sotu-numero sekä alkaa metsästää ihan kunnollista, pidempiaikasta asuntoa. Luojan kiitos miulla on Mari kämppiksenä nii en joudu tekemään tätä yksin :-D
Täällä Suomessa ollaan menty hyvin työntäytteisissä meiningeissä. Sanoin just tossa yks päivä miun työkaverille, että valitan joka kesä kuinka en tee kesällä mitään ja suunnittelen aina sitten seuraavasta kesästä paremman, eikä sekään sit ikinä ole oikeesti parempi. Mut sit kumminkin ku muistelen myöhemmin mennyttä kesää ni se tuntuu olleen ihan kelpo. Ei sitä suomalaisena oo kai ikinä täysin tyytyväinen mihinkään :-D Oon nyt yrittäny asennoitua siihen, että Suomessa ollessa pyrin painamaan töitä täysillä, haluun kumminkin elää suht rennosti ilman et joutuu miettimään jokaista penniä ja käyttää hyödyks sen että Espanjasta pääsee halvalla reissaamaan. Just pari viikkoo sitten buukkasin lennot Berliiniin, mennään sinne mein iskän kanssa marraskuussa! Pääsiäislomakin on kovasti suunnitelmien alla ja miuta kiinnoistais ihan sikana käydä Puolassa tsekkaamassa Auschwitch sekä vierailla Budapestissa. Vaikka toki ois ihanaa heittää nää lomat kesällä, et sais nauttia hyvästä säästä (jota täällä ei aivan kauheesti oo ollut) niin ei kai sillä kun on kaupunkilomat kyseessä niin kauheesti oo väliä.
Ja vaikka tältä kesältä kaikki festarit jäikin välistä, niin oon kyl tehnyt ihan mukavasti juttuja, oon käynyt mökkeilemässä ja ollaan just maanantaina menossa uudelleen ja kerranki näyttää täydellistä säätä miun vapaille! Oikeestaa näis Suomilomissa miulle kaikista tärkeintä on vaan viettää aikaa perheen ja kavereiden kanssa, koska sit taas tulee paussia siitä. Ja onneks miulla on kiva työ ja työporukka joten se aika sielläki menee lepposasti. Ja kerranki miulla on muutkin askareet suht hoidettuna, hammaslääkärissä käyty ja lääkäriaika varattu!
Tiiän et tulee olee taas sika vaikeeta jättää Suomi, vaiks tiiän et se on vaan muutamaks hassuks kuukaudeks, mut se on niin paljon se mihin tottuu. Nyt oon tottunu taas tähän Suomi elämään, kotona asumiseen, siihen et joku pesee pyykit ja tekee ruokaa siun puolesta, siihen et Mummille pääsee koska vaan ja saan halia koiria loputtomiin. Ja kaikista eniten se, et vaikka miun elämä on taas vähän vakiintuneempaa kun tiiän, et tuun asumaan Madridissa ainakin sen mitä tuo koulu kestää, niin se et Roosa ei oo tuolla koulussa enää on miulle niin iso juttu. Tiiän et oon suht sosiaalinen ja tykkään puhua ja varmasti tutustun taas uusiin tyyppeihin mut silti on se semmonen apua mut mitä jos en :-D Jännityksellä ootan haha. Mut anyways, ehkä nyt ois miun vuoro kokeilla taas nukkumista, palaillaan! (tätä menoa tosin Jouluna)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti